Katso tulevaisuuteen, sijoittaja

Ajattele. Sijoitustuote on tuottanut noin kahdeksan prosenttia viimeiset neljä vuotta. Arvonnousu on ollut tasaista ja riskit hyvin kohtuulliset. Kuulostaa uskomattoman hyvältä, eikö totta? Kukapa ei haluaisi tällaiseen sijoitukseen laittaa rahojaan.

Ajattele uudestaan. Aika monessa esitteessä lukee pienellä ”historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”. Lause kannattaa ottaa tosissaan. Sijoittajan suurimpia virheitä on historiallisen tuoton tuijottaminen ja sen mukaan sijoittaminen.

Jos pitkät korot ovat laskeneet vuosi toisensa jälkeen, alkavat korkosijoitukset olla kalliita. Pitkien korkosijoitusten arvo nousee, kun korot laskevat. Korkojen laskulla on lisäksi lattia nollan prosentin paikkeilla, joten voimakasta korkojen laskua ei voida kovin pitkään nähdä. Sen sijaan korkojen nousu alkaa kolkutella lähitulevaisuudessa. Se tietää huonoja aikoja korkosijoittajalle. Silloin pitkien korkosijoitusten arvo laskee korkojen noustessa.

Opettele kaksi käsitettä

Ensimmäinen käsite on efektiivinen tuotto. Se on korkosijoituksen tuotto-odotus, eikä sitä tarvitse arvailla. Se on aina tiedossa. Efektiivisen tuoton korkosijoituksesta saa, jos sen pitää loppuun saakka, eikä korkosijoituksessa oleva luottoriski toteudu. Kaikilla korkosijoituksilla kuten muun muassa suorilla korkosijoituksilla, indekseillä, pörssinoteeratuilla rahastoilla (ETF) ja rahastoilla on efektiivinen tuotto. Korkosijoitukseen ei kannata sijoittaa sen perusteella, mitä historiallinen tuotto oli viime vuonna. Niihin sijoitetaan sen perusteella, että efektiivinen tuotto on hyvä suhteessa luottoriskiin.

Koska korkotaso on tällä hetkellä hyvin matala, on efektiivinen tuotto korkosijoituksissa myös hyvin matala. Jos haluaa sijoittaa pienellä riskillä, on sopeuduttava matalampaan korkotuottoon.

Toinen käsite on modifioitu duraatio. Se kertoo, paljonko korkosijoituksen arvo laskee, jos korot nousevat yhden prosenttiyksikön. Jos modifioitu duraatio on 5, ja korot nousevat yhden prosentin, sijoituksen arvo laskee 5 prosenttia. Jos haluaa varautua korkojen nousuun, kannattaa valita sijoituksia, joiden duraatio on pieni.

Otetaan esimerkiksi 2019 erääntyvä Suomen valtion laina. Esimerkkinä voisi olla myös mikä tahansa hyvin luokiteltuihin pitkiin korkopapereihin nojaava sijoitus. Vuonna 2010 toteutunut tuotto oli 8,23 prosenttia, seuraavan vuonna 8,51 prosenttia ja 2012 9,91 prosenttia. Kuulostaa hyvältä, mutta efektiivinen tuotto olikin 2013 enää 1,12 prosenttia ja modifioitu duraatio 5,1. Jos korot tässä tilanteessa nousevat 0,22 prosenttiyksikköä, sijoitus on pakkasella.

Miten hallita riskiä?

Jos ei halua kantaa korkojen noususta syntyvää riskiä, kannattaa etsiä vaihtuvakorkoisia sijoituksia kuten korkotodistuksia tai suojata salkun korkoriski.