Korkorahastot
Korkotuotteisiin sijoittavat rahastot ovat vaihtoehto suorille korkosijoituksille, joita ovat esimerkiksi joukkolainat. Rahastosijoittaja saa jo pienelläkin summalla useita sijoituskohteita, jolloin sijoitusten tuotto-odotus paranee hyvän hajautuksen ansiosta.
Korkosijoitukset tuottavat usein hyvin, kun osakekurssit ovat laskusuunnassa ja päinvastoin. Siksi on hyvä jakaa sijoituksensa sekä osakkeisiin että korkotuotteisiin.
- Tuotto perustuu korko- ja luottoriskimarkkinoiden kehitykseen
- Rahastoja voi ostaa ja myydä milloin vain
Korkorahastojen tuotto perustuu korkomarkkinoiden kehitykseen. Korkorahastot voidaan jaotella lyhyen koron, keskipitkän koron ja pitkän koron rahastoihin.
Korkorahastot hajauttavat sijoituksiaan eri liikkeeseenlaskijoiden ja eri maiden lainoihin. Lisäksi ne hajauttavat sijoituksia ajallisesti eli ostavat eri aikoina ja eri pituisia lainoja. Sijoituskohteiden liikkeeseenlaskijoita voivat olla esim. valtiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt sekä rahoituslaitokset ja muut yritykset.
Sjoitusrahastojen sijoituskohteiden valintaperiaatteet eli sijoituspolitiikka käy ilmi rahaston avaintietoesietteestä ja rahaston säännöistä.
Korkorahastot voidaan jaotella tarkemmin lyhyen koron, keskipitkän koron ja pitkän koron rahastoihin.
Lyhyen koron rahastot
Rahamarkkinarahastot & muut lyhyen koron rahastot
Keskipitkän koron rahastot
Yhdistävät lyhyt- ja pitkäaikaisia korkoinstrumentteja
Pitkän koron rahastot
Sijoittavat pääosin pitkäaikaisiin, laina-ajaltaan yli vuoden pituisiin joukkolainoihin ja muihin korkoinstrumentteihin. Sijoituskohteiden liikkeeseenlaskijoita voivat olla valtiot, kunnat, muut julkisyhteisöt ja yritykset.
Valtionlainarahastot
Valtionlainarahastot sijoittavat pääosin valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Näissä rahastoissa merkittävin riski muodostuu korkoriskistä.
Yrityslainarahastot / Investment Grade -rahastot
Yritysten (pankit ja muut yritykset) liikkeeseen laskemiin lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan yrityslainarahastoiksi. Niissä merkittävin riski muodostuu luottoriskistä, eli sijoitusten liikkeeseenlaskijan velanmaksukyvyn muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta.
Korkean riskin yrityslainarahastot / High yield -rahastot
High yield -rahastot puolestaan sijoittavat matalan luottoluokituksen saaneiden yritysten liikkeeseen laskemiin lainoihin. Niille on ominaista korkeampi riski ja tuotto-odotus.
Korkorahastojen tuotto perustuu korkkomarkkinoiden kehitykseen, joka on osakemarkkinoita vakaampaa. Vakauden vastapainona on alhaisempi tuotto. Korkorahastojen tuotto riippuu korkotasosta ja sen vaihteluista sekä valituista kohteista ja ostojen ja myyntien ajoituksesta.
Korkorahastoissa merkittävimmät riskit muodostuvat korko- ja luottoriskistä.
Korkoriski kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan, eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin.
Luottoriskillä tarkoitetaan epävarmuutta joukkolainojen liikkeeseenlaskijan takaisimaksukyvystä. Kun sijoitukseen liittyvän luottoriskin odotetaan nousevan, sijoituksen arvo laskee ja päinvastoin.
Kaikessa korkosijoittamisessa riski liittyy korkotason nousuun sijoitusaikana. Mikäli markkinakorot nousevat ja sijoittaja myy rahasto-osuutensa, saattaa tuotto jäädä odotettua pienemmäksi, jopa miinusmerkkiseksi. Tämä perustuu siihen, että korkotason noustessa rahaston salkussa olevien joukkolainojen tai rahamarkkinasijoitusten markkina-arvo laskee, jolloin myös rahasto-osuuden arvo laskee. Vaikutukset vaihtelevat voimakkuudeltaan rahamarkkinarahastoissa, keskipitkän koron rahastoissa ja joukkolainarahastoissa.
Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain.
Rahasto-osuuksien ostosta eli merkinnästä peritään merkintäpalkkio ja myynnistä eli lunastuksesta lunastuspalkkio. Verkkopankissa tehdyistä merkinnöistä ja lunastuksista ei peritä palkkioita.
Rahasto maksaa rahastoyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka muodostuu rahaston hoidon kustannuksista kuten arvonlaskennasta, kirjanpidosta ja raportoinnista.
Hallinnointipalkkion määrä ilmoitetaan vuotuisena palkkiona. Sitä ei veloiteta erikseen, vaan se vähennetään rahasto-osuuden päivän arvosta. Palkkioon sisältyy rahasto-osuuksien säilytysmaksu.
Rahastojen palkkiot saat rahastokohtaisesti Rahastot Nytistä.
Tutustu rahaston sijoituspolitiikkaan, riskeihin ja kuluihin lukemalla rahaston avaintietoesite, säännöt ja virallinen rahastoesite ennen sijoituspäätöksen tekoa Rahastot Nytistä.
Neuvoja rahastoista
Tilaa rahastojen digilehti
Tilaa Funds Magazine ja saat käyttöösi arkiston täynnä kiinnostavia rahastoja ja markkinoita käsitteleviä uutisia ja artikkeleita.
Vastuullista tuottoa
Nordean rahastoja hoidetaan vastuullisesti. Salkunhoidossa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat.
