Hyvä tietää vakuutuksista
Edunsaajamääräyksen merkitys vakuutuksessa
Edunsaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolle vakuutussuoritus vakuutussopimuksen mukaan maksetaan. Edunsaajasta päättää vakuutuksenottaja eli työnantaja, mutta yritys voi siirtää tämän päätösvallan myös työntekijälle eli vakuutetulle itselleen.
Henkivakuutus turvaa kuolemantapauksessa eläkesäästöjen maksamisen vakuutuksenottajan ilmoittamalle edunsaajalle. Yrityksen ottamissa vakuutuksissa on usein yleinen edunsaajamääräys, kuten "lapset", "puoliso", "puoliso ja lapset" sekä "omaiset". Tällainen edunsaajamääräys ei aina johda toivottuun lopputulokseen. Siksi onkin tärkeää, että edunsaajamääräys vastaa aina vakuutuksenottajan/vakuutetun tahtoa.
Mikäli yrityksen ottamassa eläkevakuutuksessa on niin sanottu peruuttamaton edunsaajamääräys, koskee peruuttamattomuus ainoastaan vakuutuksen ottanutta yritystä, joka ei voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa vakuutukseen sisältyvää edunsaajamääräystä.
Edunsaajamääräyksellä voi olla merkitystä myös yrityksen verotuksen kannalta - esimerkiksi henkivakuutusturvan vakuutusmaksun vähennyskelpoisuus riippuu edunsaajamääräyksestä - sekä edunsaajan verotuksen kannalta.
Lisätietoa .
Vakuutuksen verotus
Työnantaja voi täydentää työntekijöidensä eläketurvaa vapaaehtoisella, henkivakuutusyhtiöstä järjestetyllä eläketurvalla. Tällainen vakutuusyhtiöstä järjestetty lisäeläketurva voi olla joko kollektiivinen tai yksilöllinen eläkevakuutus.
Vakuutusyhtiöstä järjestettyyn kollektiiviseen lisäeläketurvaan maksetut vakuutusmaksut ovat yritykselle kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Maksuja ei myöskään lueta työntekijälle veronalaiseksi tuloksi, mikäli lisäeläketurva täyttää asetetut edellytykset.
Työnantaja voi maksaa työntekijälle ottamaansa vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen maksuja 8.500 euroa vuodessa ilman, että maksut katsottaisiin työntekijän ansiotuloksi. Vasta aikanaan maksettava eläke on työntekijän veronalaista ansiotuloa.
